home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku17.lha / Teksti / PuuCee.txt < prev    next >
Text File  |  1996-02-29  |  11KB  |  163 lines

  1. 5
  2. 1*
  3.  
  4. {A                          Kun amigisti PC:hen ryhtyi
  5. {A                          --------------------------
  6.  
  7. {7                               Heimo Laukkanen
  8.  
  9.  
  10. Minua  ei  oikeastaan  koskaan  ole voinut pitää PC-yhteensopivien tietokoneiden
  11. puolestapuhujana.  Mitä  suuremmissa määrin olen aina puhunut ja toiminut Amigan
  12. hyväksi,  mikä  näkyy  myös  tässä  toiminnassa.  Tämä  olkoonkin ensimmäinen ja
  13. viimeinen artikkeli (ainakin toistaiseksi), jossa ruodin kuilua kahden erilaisen
  14. maailman,  Amigan  ja  PC:n  välillä. Samalla se on myös kertomus oppimisesta ja
  15. väärien käsitysten korjautumisesta.
  16.  
  17. Elämässä  on joitain realiteetteja, jotka on vain otettava vastaan. Minulle yksi
  18. sellainen  realiteetti  oli  PC-yhteensopivien  tietokoneiden  ylivalta.  Vaikka
  19. kuinka  olinkin  halunnut,  en  ollut pystynyt sitä muuttamaan, joten siihen oli
  20. sopeuduttuva. Opiskelujen alkaminen oli hyvä ja aiheellineen syy sopeutumiselle.
  21. Työt suoritettiin PC-ympäristössä Windows-pohjaisilla ohjelmilla, joista minulla
  22. ei ollut kokemusta. Oli opittava - oli ostettava PC.
  23.  
  24. Opiskelijalla  sijoituksien  teko  on aina pitkäaikaisten valmistelujen tulos jo
  25. pelkän  rahoituksen  takia.  Minun kohdallani rahoitus oli opintolaina. En olisi
  26. voinut  kuvitella  jaksavani kituutella ja säästäväni lähemmäksi kymmentätuhatta
  27. markkaa    tässä    työtilanteessani,    varsinkin   kun   uusi   tietokone   on
  28. käyttötarkoitukseltaan  tulonhankintaväline  ja  näin  ollen yksi perusedellytys
  29. oman  taloudellisen  tilanteen  parantamiselle.  Päätös oli siis valtion takaama
  30. opintolaina,  joka  järjestyikin  ystävällisen  pankkitoimihenkilön avustuksella
  31. parissa  päivässä.  Loppu  olikin  sitten  mainosten  selailua ja PC-tekniikasta
  32. paremmin  tietävien  konsultointia. Ennen kuin yhtään rahaa oli siirtynyt tiskin
  33. toiselta   puolelta   toiselle,   olin  tehnyt  tutkimustyötä  niin  emolevyjen,
  34. näytönohjainten kuin myös muistien suhteen.
  35.  
  36. Sen   enempää  tutkimusten  tuloksista  viisastumatta  päädyin  ostamaan  koneen
  37. liikkeestä,  joka  pystyi  yhdistämään hyvän hinnan, kohtuulliset komponentit ja
  38. luotettavuuden.    Omassa    tapauksessani    luotettavuus    tarkoitti   yhtiön
  39. pitkäaikaisuutta  ja  tunnettavuutta.  En tahtonut liittyä siihen joukkoon, joka
  40. ostaa  koneen hyvin halvalla pieneltä yrittäjältä, jonka takuu kestää täsmälleen
  41. niin  kauan  kuin  yritys  on  pystyssä.  En myöskään tahtonut maksaa turhasta -
  42. tunnetusta  merkistä  tai  liioista  lisävarusteista.  Pieni Pentium-prosessori,
  43. ääni-  ja  näyttökortti,  16  megatavun  muisti,  15 tuuman digitaalinäyttö, 850
  44. megatavun   kiintolevy   ja  nelinkertaisella  nopeudella  pyörivä  CD-ROM-asema
  45. edustivat   niitä   varusteita,   joita   katsoin   työskentelyssäni  emolevyllä
  46. tarvitsevani.   Paremmat   näytönohjaimet,   suuremmat  kiintolevyt  ja  isommat
  47. muistikapasiteetit   tulisivat  myöhemmin  -  sitten  kun  niihin  olisi  varaa.
  48. Lainarahalla   pyritään   hankkimaan  vain  välttämättömin  ja  jatkamaan  siitä
  49. eteenpäin omin eväin.
  50.  
  51. Varsinainen PC-maailmaan tutustuminen alkoi koneen kokoamisella. Valmiin paketin
  52. eduiksi  voidaan laskea oikea plug-and-play-toiminta. Johdot kiinni ja menoksi -
  53. käyttöjärjestelmää  asentamaan.  Ensin  MS-DOS  ja  päälle  Windows. Ei lainkaan
  54. ongelmia   saati   vaikeuksia,   ennen   kuin  huomataankin,  ettei  CD-ROM  ota
  55. tunnistautuakseen.  Koneen  näytönohjaimen  ja  äänikortin  ajurit  toimitettiin
  56. rompulla,  joten  pieni  epäilyksen  peikko  kaivoi  mieltä. Uusi yritys - ilman
  57. onnistumista.  Kone  auki  ja  kaikkien  johtojen  tarkistus - ei apua. Muutaman
  58. kymmenen  minuutin  tappelun  jälkeen oli pakko luovuttaa ja odottaa viikonlopun
  59. yli maanantaita, seuraavaa päivää, jolloin myyjältä saisi apua ongelmaan.
  60.  
  61. Maanantai  oli  toivoa  täynnä  ja toi myös paljon valoa ongelmaani. Odotettuani
  62. ensin  puoli  tuntia  ruokatunnilta  palaavia  teknisiä  osaajia ongelma ratkesi
  63. muutamassa  minuutissa.  Kymmenessä  sekunnissa yksi heistä keksi, että CD-ROMin
  64. vaivana  oli  liian  vanha ajuri ja muutamassa minuutissa toinen selitti, kuinka
  65. äänikortin ajurit saataisiin rompulta asetettua paikoilleen ja otettua käyttöön.
  66. Neuvot pitivät paikkansa ja kone tunnisti IDE-väylässä olleen CD-ROMin kiltisti.
  67. Ajurit  asentuivat  Windowsiin  ja  nopeasti  näytölle  saatiin  aikaan  parempi
  68. tarkkuus  ja  enenmmän  värejä. Äänipiirit heräsivät henkiin ja kerrankin tuntui
  69. siltä, että asiat hoituvat niin kuin pitää.
  70.  
  71. Windows  3.11 ei kuitenkaan ollut se, mitä minä halusin, sillä oman koneen tulee
  72. olla  sellainen,  että  sitä on mukava käyttää. Niinpä riensin asentamaan suuren
  73. mediapuheen  saattelemaa  Windows  95  -käyttöjärjestelmää, jonka asennusohjelma
  74. toivottikin   minut   tervetulleeksi.  Vaatimatta  käyttäjältä  tuskin  lainkaan
  75. tietoutta  tietokoneista  asennusohjelma  toimi  välillä  käyttäjän mielipidettä
  76. kysyen ja valmisti konetta uuteen elämään.
  77.  
  78. Uuden  Windowsin  asentaminen  ei  sujunutkaan  kuitenkaan  niin  helposti  kuin
  79. vanhemman  version. Asennusohjelma tyssäsi koneen lisälaitteiden tunnistamiseen,
  80. mutta  käynnistettäessä uudestaan osasi varoa tekemästä samaa virhettä uudestaan
  81. ja    suosiollisesti    jätti    korttien   tunnistamisen   väliin.   Se   siitä
  82. plug-and-playstä.  Kun  Windows  oli  viimein  asennettu  ja  käynnistetty,  oli
  83. käyttäjän  vuoro  ihmetellä. Työpöytä oli kuin olisi Macintoshiin astunut. Erona
  84. näkyi  ruudun  alalaidan  task-bar, josta löytyvät niin sillä hetkellä käynnissä
  85. olevat ohjelmat kuin myös Start-valikko, jonne voidaan laittaa kaikki yleisimmät
  86. ohjelmat  ja  käynnistää  ne  suoraan  sieltä. Saman valikon takaa löytyvät myös
  87. oikotiet   Windows-ympäristön   preferences-valikoihin   ja  Macintosh-tyylisiin
  88. apuohjelmiin,  kuten  etsi,  viimeisimmät  dokumentit  ja  koneen sammuttaminen.
  89. Kyseisellä  toiminnolla  kone voidaan käynnistää uudelleen alusta, sammuttaa tai
  90. käynnistää  DOS-tilaan.  Varsinkin  pelien  ystäville viimeisin vaihtoehto tulee
  91. tutuksi,  ellei  halua  nauttia pelien hidastelusta Windowsin päällä ajettavassa
  92. MS-DOS-tulkissa.
  93.  
  94. Miltä  uusi  Windows  siis tuntuu? Rehellisesti sanottuna se tuntuu hyvältä. Kun
  95. jättää huomioimatta koneen hidastumisen silloin tällöin, Windows 95 on mukava ja
  96. myös  helppo  käyttää.  Se  muistuttaa  niin  paljon  Macintoshia ja myös Amigan
  97. Workbenchiä,  että  jokainen  kyseisiä  koneita  käyttänyt  on pienen totuttelun
  98. jälkeen  kotonaan.  Erilaiset  toimintatavat  ja erilainen ikkunointi, screenien
  99. puute  ym.  asiat  tuntuvat  aluksi  kummalliselta,  mutta  pikku  hiljaa  oppii
  100. omaksumaan uuden tavan tehdä töitä.
  101.  
  102. Puutteitakin toki on. Yksi sellainen on nopeus. Oman koneeni 16 megatavun muisti
  103. ja  75  megahertsin  Pentium  eivät  aina  takaa  sitä  lentävää  nopeutta, jota
  104. saattaisi  toivoa  ja  haluta.  Siirtyminen  ohjelmasta  toiseen  tuntuu välillä
  105. hitaalta  ja  saakin  mieleen  muistikuvan,  että  Amigan screenit ovat maailman
  106. parhaita  keksintöjä.  Puutteen  kuitenkin  hyväksyy,  kun  tietää,  että nyt on
  107. mahdollista ajaa kotonakin valtamaailman kanssa yhteensopivia ohjelmia.
  108.  
  109. Olen  nyt  siis  tutustunut  myös  Microsoftin  ja  PC-yhteensopivien laitteiden
  110. maailmaan,  enkä  voi  sanoa  katuvani  ostostani hetkeäkään. Olen jo nyt tehnyt
  111. tällä  koneella  kuukaudessa  enemmän  kuin  Amigallani viimeisen vuoden aikana.
  112. Syykin  on  yksinkertainen:  ohjelmat  ja  tehojen  resurssit. Amigassani ei ole
  113. ohjelmia,  joilla voisin tehdä nykyisten standardien mukaan edes keskinkertaista
  114. grafiikkaa ja jos olisi, sen teholliset resurssit saati näyttökortin kyvyt eivät
  115. riittäisi   siihen.   Investoinnit   pelkästään   turbo-   ja  grafiikkakorttiin
  116. maksaisivat  enemmän  kuin  koko  ostamani  PC-paketti näyttöineen, muisteineen,
  117. kiintolevyineen   ja   CD-ROMeineen.   Voitko   siis  rehellisesti  sanoa,  että
  118. järkevämpää  olisi  ollut  vaikka säästää jostain viisi tuhatta markkaa lisää ja
  119. ostaa uusi Amiga 4000? Tuskin.
  120.  
  121. Objektiivisesti  katsoen  Amiga  on  pelattu  ammatillisessa  käytössä ahtaalle.
  122. Realistisesti ajateltuna en uskaltaisi suositella isoa high-end-Amigaa kovinkaan
  123. moneen  työhön. PC:t ja Macintoshit tarjoavat toimivat ja turvalliset ympäristöt
  124. lähes  tehtävään  kuin tehtävään. Tasokkaita ja keskenään yhteensopivia ohjelmia
  125. löytyy ja kehityksen jatkuvuudesta, niin itse koneen kuin myös ohjelmistojenkin,
  126. voi   olla  suhteellisen  varma.  Vaikka  AmigaOS  osoittaisikin  hämmästyttävän
  127. älykkäitä  piirteitä,  ne  eivät paljon lämmitä, jos hyvää ohjelmaa tarvittavaan
  128. tehtävään ei löydy tai tuki loppuukin kesken!
  129.  
  130. Mutta on edelleen asioita, joissa Amiga on paras. Pieni Amiga, esimerkiksi Amiga
  131. 1200  tai  CD32,  on optimaalinen multimediapiste niin pienille kuin suurillekin
  132. projekteille.  Laitteisto  ei itsessään ole kallis tai välttämättä edusta suurta
  133. laskentatehoa,  mutta  pystyy silti pyörittämään tasokasta multimediasovellusta,
  134. joka    ei   häviä   nopeissa   koneissa   pyöriville   MacromindDirector-   tai
  135. MultimediaToolbook-sovelluksille.  Scala  edustaa Amigan multimediaohjelmistojen
  136. huippua   ja   kehittyykin  koko  ajan  paremmaksi.  Uusia  ohjelmistoja,  kuten
  137. ImageVision,  syntyy  ja  kehittyy innovatiivisen mielen ja ohjelmoijan kannalta
  138. erinomaisen  käyttöjärjestelmän  yhdistyessä. Multimedia ja pelit ovatkin Amigan
  139. vahvat    puolet.    Vaikka   mammuttimaiset   eeppiset   tarinat   tai   nopeat
  140. photorealistiset  3D-pelit  ovatkin  valloittaneet  CD-ROMien välityksellä PC:t,
  141. ovat  monet  Amigan  yksinkertaisetkin mutta silti niin valloittavat ja toimivat
  142. pelit  niitä,  joita  haikein  mielin  muistellaan  ja pelataan yhä uudelleen ja
  143. uudelleen.
  144.  
  145. Tavallisille  kuluttajille, niille, jotka haluavat paljon huvia ja välillä tehdä
  146. jotain muutakin ilman sen suurempia vaivoja, suunnatut Amigat ovat edelleen yksi
  147. portti  Escomille nostaa Amiga kukoistukseen. Vaikka raskaat työkoneet PowerPC:n
  148. tyyppisillä  RISC-ratkaisuilla tai vaikka 68060-prosessoreilla ovatkin ne, jotka
  149. numeroihin  ja raakaan tehoon tuijottajille edustavat koko konemerkin tai sarjan
  150. itseisarvoa,  on  Amigan  kohdalla  mielestäni  tärkeämpää saada ensin usko itse
  151. koneeseen  ja  sen  tulevaisuuteen  palautettua. Käytännössä paras tie siihen on
  152. konekannan  saaminen  kasvuun.  Lisääntyvä ostajapotentiaali palauttaa pelien ja
  153. raskaampienkin   ohjelmien   tekijöiden   luottamuksen   Amiga-projekteihin   ja
  154. ajatukseen  koneesta,  joka  sijoittuu  raskaan  PC:n  ja  puhtaasti pelaamiseen
  155. tarkoitetun pelikonsolin välille.
  156.  
  157. Omalta  osaltani  seuraava tietokone, jonka ostan on todennäköisesti Amiga 1200,
  158. kunhan Internet-seikkailuun tarkoitettu Surfer-paketti ehtii Suomeen asti ja sen
  159. hinta  varmistuu.  Reilun  kolmen  ja puolen tuhannen markan paketti ei kuulosta
  160. pahalta,  kunhan  varustukseen  kuuluu  muutakin kuin pelkkä Workbench. Sopivien
  161. varusohjelmien   ja   lisämuistin   avulla   koneesta  saa  jo  enemmänkin  kuin
  162. käyttökelpoisen surffilaudan.
  163.